JÄRVENPÄÄN  ROTARY- KLUBI  Avec                                      Nettipäiväkirja 15.6.2005                     

Tutustuminen Tuusulan Työläiskotimuseoon  

Kauniissa suvi-illassa kokoonnuimme Tuusulan kirkkoa  vastapäätä olevalla mäellä sijaitsevaan Työläiskotimuseoon. Läsnä oli 9 klubimme jäsentä avéc, kaikkinensa 14 henkeä.

Meitä opasti Työläiskotimuseon kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsen Simo Hyökki, joka on yksi museon hyväksi talkootyötä tekevistä vapaaehtoisista. Hänen lisäkseen paikalla on myös Tuula Korhonen.

Talkoolaisten voimin pyörivä toiminta on vaatinut heiltä luovuutta ja itsensä kehittämistä. Näin voimme ihailla heidän elävää ja vilkasta toimintaa. Puuttuu vaan asukkaat, muutoin koti on työvälineineen valmis vuosisadan alun hengen mukaisesti. Museo on yksi kunnan aktiivisimmista kotiseututyötä tekevistä järjestöistä.

Tuusulan ensimmäisessä yleiskaavassa 1976, Norbergin mökki merkittiin suojelukohteeksi. Nykyinen museorakennus oli myös Rantatie-Kirkkotie osayleiskaavan suojelukohde 1977-1978.

Uskotaan kaavalautakunnan puheenjohtajan kirvesmies Oiva Packalen ja kaava laatija Ahti Kekkosen toimineen tavoitteellisesti asian hyväksi.

Mäellä asui aikoinaan useita käsityöläisiä ja lähikartanoiden muonamiehiä.Asuinrakennuksista viimeiset hävisivät 1970- luvun alussa. Kaavoituksessa merkittiin museo suojelukohteeksi, näin se säilyi. Museo avattiin vuonna 1981 kotiseutupäivillä, jolloin läsnä oli joukko työväenliikkeen museo- ja kotiseututyössä toimivia ihmisiä.

Ensimmäisessä yhdistyksen syyskokouksessa 1979, Museoviraston osastopäällikkö Eenilä esitti, että hankkeen tulee edetä määrätietoisesti. Vaikka taloustilanne onkin vaikea, pitkäjänteinen toteutus ja ylläpito on mahdollista. Nyt näemme hankkeen hyvin toteutuneen.

Hyökki kertoi, että Työläiskotimuseon kannatusyhdistyksen muodostavat Tuusulan Ammatillinen paikallisjärjestö, urheiluseura Hyrylän Reipas sekä TSL:n ja KSL:n paikalliset opintojärjestöt, jotka yhdessä omistavat museon.

Lähdemme Simo Hyökin opastamina tutustumaan, ensin keittiöön ja kamarin käsittävään kirvesmiehen kotiin. Kirvesmies oli kausityöläinen ja luppoaikana hän teki esim. puuastioita.

Työn kannalta vuodet 1924-1928, ennen vuonna 1929 alkanutta lamakautta, olivat hyviä työvuosia.

Koteja kunnostettiin vaurastumisen myötä. Niinpä tutustumiskohteemme edustaa aikansa korkeata asumistasoa. Rakentajat pyrkivät kauneuteen, mutta vaikutteita antoi herrasväki.

Suutarinverstaassa Hyökki tarinoi suutarin lampusta. Kynttilän yläpuolella olevaan lasipalloon laitettiin spriitä, joka valaisi suutarin työtä. Kisällin tullessa suutarin tilalle, tämä saattoi juoda spriin ja laittaa vettä tilalle. Näin suutarinlamppu sammui.

Tutustumme Sepän pajaan. Tuula Korhonen kertoo vierailijoiden voivan nähdä ”aidon” sepän tekevän työtä Tuomaan päivänä.

Kuvassa, jossa tehdään ulkorakennuksen pärekattoa, voi nähdä perustajajäseniä: vasemmalta Sulo Veljesmaa, Oiva Packalen ja Urho Mäki. Rakennuksien aputyöläisenä toiminut Helga Vuoristo puuttuu. Hän kuului myös edellä mainittujen lisäksi Rakentajakokouksessa läsnä olleisiin. Helga oli säästänyt vanhasta kodistaan tavaroita ja halusi antaane museolle.Hän toimi museon johtajana 1983 lähtien useita vuosia.

Kuvassa oleva kammarin uuni on Oiva Packalenin muuraama. Olen kerännyt täsmätietoa muistin tueksi Työläiskotimuseon historiikki 1979-1998 kirjasesta.

Paljon olisi kerrottavaa, mutta parhaiten saatte historiallisen tietopaketin menemällä itse tutustumaan Työläiskotimuseoon.

Työnäytöksiä museolla:             

1. Tuusula-päivä - tapahtuma su 24.7.2005 klo 12.00- 16.00

2. Taiteiden yö  pe 5.8.2005 klo 18.00- 02.00, jolloin nähdään tervan polttoa yms.                     

Puffetti on avoinna tapahtumissa

Järvenpäässä  18.6.2005

Markku Hoikkala