Marjaana Rämö: PANKKITOIMINTA SUOMESSA VUOSINA 1955 JA 2005

Pankit 1950- luvulla
Astuessasi pankkisaliin vuonna 1955 aistit varmasti tulleesi johonkin erityiseen ja arvokkaaseen paikkaan. Kaupunkiympäristössä pankkisali oli avara, pankkitiski oli tummaa massiivipuuta, uutteranoloisia huolitellusti pukeutuneita pankkineitejä istui vieri vieressä, kassa ja pääkassa erottuivat keskellä pankkisalia muista, sillä heidän istumapaikkansa olivat korokkeella ja ympäröidyt lasilla, asiakkaat jonottivat suorissa riveissä pankkineitien edessä. Maaseudulla pankkikonttorit olivat pienempiä, mutta tunnelma niissäkin oli aivan omalla tavallaan erityinen ja arvokas. Pankinjohtajat eivät yleensä näyttäytyneet pankkisaleissa, mutta jos näin sattui tapahtumaan, he erottuivat muista pankkilaisista tummine pukuineen ja valkoisine kauluksineen.

Pankit 2005
Entä nyt, vuonna 2005? Pankkien salit ovat ilmeeltään hyvinkin valoisia, vaihtelevia ja sokkeloisia, osa asiakkaista jonottaa vuoroaan palvelutiskin edessä, osa istuu ja neuvottelee pankkitoimihenkilön kanssa eristetyissä palvelutiloissa, pankinjohtajat ovat helposti tavoitettavissa omissa tiloissaan. Toimihenkilöt käyvät välitöntä keskustelua asiakkaidensa kanssa.

Entiseen aikaan
Viisikymmentä vuotta sitten asiakas hoiti vain hyvin harvoja asioita pankissa, palkka saatiin rahana käteen ja merkittävä osa maksuista ja laskuista maksettiin käteisellä. Osa palkasta vietiin pankkiin säästöön ja jos maksettavaksi tuli jokin iso lasku, käytiin sitä varten raha nostamassa säästötililtä ja hoidettiin laskun maksu pankkitiskillä. Pankkisäästön määrää seurattiin pankkikirjasta, jossa merkinnät oli tehty käsin huolellisesti kirjoittaen.

1960-luvulla
Seuraavalla vuosikymmenellä eli 60-luvulla alkoi palkkojen ja eläkkeiden maksu pankkiin yleistyä. Tuttu tilanne oli, että ns. tavanomaisina palkkapäivinä ja eläkepäivinä pankeissa oli pitkät jonot. Ensin asiakas jonotti pankkivirkailijan kohdalla ja kertoi, paljonko hän halusi tililtään nostaa. Virkailija kirjoitti nostotositteen ja teki merkinnät pankkikirjaan. Seuraavaksi asiakas siirtyi jonottamaan kassalle, josta käteinen raha saatiin ja samalla hoidettiin laskujen maksamiset. Asiakkaita oli jonoissa heti aamulla, seuraava huippuhetki oli ruokatuntien aikaan puolelta päivin ja kolmas huippu ennen pankin sulkeutumista.  Jonojen lyhentämiseksi tilimuotoja alettiin kehittää ja säästökirjallisen tilin oheen syntyi yksityishenkilöille käyttötili, jolla olevia varoja saattoi käyttää niin, että maksoi kaupassa ostoksensa shekillä tai maksoi laskujaan niin, että laskut jätettiin pankkiin ja pankki veloitti maksut eräpäivänä tililtä maksupalveluna.
1960-luku oli pankkitoiminnassa erityisen merkittävä siinäkin mielessä, että tuolloin elektroninen tietojen käsittely ja ns. kassapäätteet tulivat pankkitoiminnan kuvaan mukaan. Tällöin luovuttiin manuaalisista yksittäisen asiakkaan päivittäisistä nosto- ja panotapahtumien korkojen laskemisista ja näiden kirjaamisista, kirjaamiset siirtyivät tehtäväksi tietokoneilla aluksi reikäkorteilta ja seuraavassa vaiheessa magneettinauhoilta. Tuon ajan tietojenkäsittelykoneet olivat todella mahtavia ”kehruukoneita”! Myös pankkikirjan merkinnät alettiin pankkitiskillä tehdä koneellisesti kassapäätteillä. Automaation myötä tapahtui vielä eräs valtaisa mullistus 1960-luvun lopulla pankkineidin elämässä, hän saattoi alkaa ottaa Uutta Vuotta vastaan, kuten muutkin työtä tekevät. Enää ei tarvinnut jäädä Uuden Vuoden yöksi pankkiin korkoja laskemaan, kirjaamaan ja täsmäämään!

1970- luvulla
Tultaessa 70-luvulle pankkien kilpailu kiihtyi, konttoreita alkoi olla avattu vähän joka kadunkulmaan. Myös paikallispankit alkoivat rynnätä taajamiin ja vallata markkinaosuuksia lähinnä yksityisasiakassektorilla. Asiakkaat käyttivät maksuvälineenä käteisen ohella vielä shekkejä ja pankkikortit tekivät tuloaan joka pojan tilinkäyttövälineiksi. Pankkikorteilla saatoit aluksi vain nostaa käteistä pankin seinässä olevasta automaatista, mutta pikku hiljaa kortin käyttö maksuvälineenä kaupoissakin alkoi yleistyä.

1980- luvulla
Seuraavalla 80-luvulla shekkien käyttö hiipui, sen sijaan tämä vuosikymmen mullisti pankkikortin ja siihen alettiin kytkeä eri ominaisuuksia. Pankkikorttia saattoi käyttää maksuvälineenä niin kaupoissa kuin erilaisissa muissakin maksutilanteissa kuten hotelleissa, ravintoloissa, takseissa jne. Edelleen siihen sai kytkettyä pankin luotto-ominaisuuksia ja Luottokunnan luottokortti- ja maksukorttiominaisuudet. Tätä kehitystä vahvistivat voimakkaasti erilaiset tekniset ratkaisut kuten maksupäätteet, jotka pystyivät selvittämään maksutilanteessa eri korttien ominaisuudet ja niiden käyttöoikeudet sekä tekemään automaattisesti maksun edellyttämät katevaraukset pankkitililtä aikaisemmin puhelimella soittaen tehtyjen katevarausten sijaan.
Yritysasiakkaiden kannalta 1980-luvun tekninen kehitys oli erityisen merkittävää. Tuolloin alettiin pankkien kautta tarjota yrityksille erityisiä pankkiyhteysohjelmia, joiden välityksellä yritysasiakkaat saattoivat hoitaa tiliensä hallinnointia ja laskujen maksamisia ja saapuneiden tilitapahtumien seurantaa ja siirtää näitä pankkitiliensä tapahtumien tietoja muihin taloushallinnon ohjelmistoihinsa ja sitä kautta kirjanpitoonsa.

Nopeutuva muutos 1990- luvulla
Tämän vaiheen jälkeen 1990-luvulla tekninen kehitys on jatkanut etenemistään kiihtyvällä vauhdilla. Pankkikortti on kaupoissa ostoksia maksettaessa edelleen tavanomainen tilinkäyttöväline monine ominaisuuksineen. Maksupalvelu eli pankkiin jätettyjen laskujen veloittaminen tililtä eräpäivänä on hiipuva palvelun muoto. Laskut maksetaan asiakkaan tililtä joko suoraveloituksina laskuttajan toimesta tai asiakas maksaa laskunsa itse kotoaan verkkopalvelun avulla. Internet mahdollistaa myös sen, että asiakas tekee ostoksiaan suoraan internetyhteyksien välityksellä.
Tällä vuosikymmenellä otettiin myös ensimmäiset pienet askeleet kohti ”paperitonta tulevaisuutta” eli pankin tiliote ja sittemmin myös asiakkaan koneellaan tulostama tiliote hyväksytään kuittina suoritetusta maksutapahtumasta!

Pankkitoiminnot ja internet
Internet on verkkopalvelujen muodossa mullistanut pankkiasioinnin täysin. Asiakas pystyy tällä hetkellä verkkopalvelujensa kautta hoitamaan tileiltään niin laskujen maksamiset kuin tiliensä väliset siirrot, noutamaan tiliensä tiliotteet, seuraamaan erääntymässä olevia maksujaan, seuraamaan mm. Luottokunnan kautta maksuun tulossa olevia maksujaan, ylläpitämään oman taloutensa ”kirjanpitoa” jne jne. Edelleen hän voi lähettää pankkiinsa kyselyjä tai tehdä lainatarjouspyyntöjä. Eli kotimikro toimii kuin pankin kotikonttori! Suomi ja me suomalaiset olemme pankkipalvelujen kehityksen kärkimaa.

Rahamarkkinoiden muutos
Palataanpa vielä 1950-luvulle ja pankkien silloiseen rooliin. Sen ajan tilannetta voidaan kuvata sanomalla, että liikepankeilla oli vahva asema ja vahvat yhteydet yritysmaailmaan. Myös paikallispankit alkoivat merkittävästi nostaa päätään ja kasvattaa markkinaosuuksiaan yksityishenkilöpuolella. Toisen maailmansodan jälkeisen korkosäätelyn, inflaation ja lainapääomien käyttöä suosivan yritysverotuksen yhteisvaikutuksesta pankkilainoista tuli yritysten tärkein rahoituslähde. Omien pääomien osuus yritysten rahoitusrakenteessa supistui hyvin alhaiseksi, mikä merkitsi pankkiriippuvuuden ja samalla pankkien vallan kasvua. Näin Suomessakin siirryttiin mannereurooppalaiseen pankkikeskeiseen järjestelmään, jonka yhtenä ilmentymänä olivat pankkiryhmien ympärille muodostuneet yrityssfäärit.
Myös asuntoluototus oli siirtynyt pääosin talletuspankkien vastuulle. Kun luottojen kysyntä jatkuvasti ylitti tarjonnan, edellyttivät pankit laina-asiakkailtaan pitkäaikaista ennakkosäästämistä ja tämä puolestaan korosti pankkien merkitystä kotitalouksien rahoituksessa. Yksityisasiakkaan ja pankin välille muodostui tiukka side, jossa pankki oli vahvempi osapuoli ja tämä lisäsi tuolloin edelleen rahoitusjärjestelmän pankkikeskeisyyttä.
Sääntelyjärjestelmä osin purkaantui ja osin purettiin 1980-luvulla, jolloin syntyivät korkomarkkinat ja ulkomaisen pääoman tuonti vapautui. Tasapaino rahoituksen kysynnän ja tarjonnan välillä parani. Suomi siirtyi kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden kauteen.
Liikepankkien ja paikallispankkien väliset erot hämärtyivät peruuttamattomasti ja pankkiryhmien erikoistuminen toteutui pankkikonsernien sisällä. Suuryritysten rahoitus alkoi siirtyä pääomamarkkinoille ja pankkien vastuulle jäivät pääasiallisesti yksityisasiakkaat. Pankkien ja asiakkaan välinen suhde niin yritys- kuin yksityisrahoituksessa on tasapainottunut, sillä globalisoituneilla markkinoilla ei enää ole tilaa muinoiselle säätelyjärjestelmän aikaiselle pankkimallille.

(Marjaana Rämö  Järvenpään Rotaryklubin jäsen vuodesta 1998)

paluu hakemistosivullejatkuu