Nuorisovaihtoa 2010 -2017: –Essi Valaja on palannut Austraaliasta –Courtney Platt on palannut Austraaliaan –Anni-Stiina Räsänen on Ranskassa –Florence Donfut Belgiasta lähti kotiin –Anni-Stiina Räsänen on palannut Ranskasta –Arttu Moisio lähtee USAan –Sinttu Kauhanen lähtee kesävaihtoon –Aurelia Flamond Belgiasta tulee kesävaihtoon -Arttu Moisio on palannut USAsta –Outi Hämäläinen lähti vuosivaihtoon Austraaliaan heinäkuussa 2012 -Amy Lorimer Austraaliasta saapui vuosivaihtoon tammikuussa 2013 -Outi Hämäläinen palasi Austraaliasta heinäkuussa 2013 -Emma Väliaho lähti vuosivaihtoon Meksikoon heinäkuussa 2013    Emman kuulumisia voi seurata osoitteessa  http://vuosimexicossa.blogspot.fi/2013/06/tasta-lahtee.html -Erika Gutierrez Gargia Meksiko, saapui vuosivaihtoon elokuussa 2013          -Erika palasi Meksikoon kesäkuussa 2014       Saila Alikosken terveisiä USAsta tässä Essi Valajan terveisiä Austraaliasta tässä Anni-Stiina Räsäsen terveiset Ranskasta tässä Kesävaihtarit Aurelia Flamond ja Sinikka Kauhanen tässä Arttu Moision kuvia USAsta tässä Outi Hämäläisen ensimmäiset kuvat Perth`stä Austraaliasta tässä Amy Lorimer kertoo vuodestaan  Varkaudessa, kuva. Emma Väliaho kertoo vuodestaan  Meksikossa, kuva. Emmi Hiltunen esittäytyi Klubille 3.6.2015, hän lähteen vuosivaihtoon Brasiliaan, kuva. Emmin kuulumisia voit lukea osoitteessa http://emmisyear.blogspot.fi/?m=1 Guilherme Kravutsche Gomes de Angelo saapui Varkauteen 8.8.2015, kuva Guilherme Kravutsche Gomes de Angelo= Gigi piti 6.4.2016 esitelmän Brasiliasta  suomeksi ja vastaili kysymyksiin hyvällä suomenkielellä, kuva Guilherme Kravutsche Gomes de Angelo= Gigi piti 25.5.2016 esitelmän vuodes- taan Suomessa  suomeksi ja vastaili kysymyksiin hyvällä suomekielellä, kuva Gigi palasi kotiinsa Brasiliaan 6.7.2016 Heidi Lehtonen oli kesävaihdossa Sisilian Cataniassa, Maura Patane Cataniasta  tuli Varkauteen, kuva Elli Väliaho oli kesävaihdossa Kanadassa, Danielle Hiltz Kanadasta tuli Varkauteen, kuva Noora Nurmi oli  leirivaihdossa Italiassa Garda-järven lähellä.  kuva Emma Mähönen lähti 8.8.2016 vuosivaihtoon USAan. Palasi .kuva William "Billy" Kroes, Michigan USA, saapui vuosivaihtoon 15.8.2016 Billy palasi kotiinsa Michiganiin 6.7.2017 .  kuva Emmi Hiltunen kertoi vuodestaan Brasiliassa 24.8.2016. kuva Miranda Jordens, Kanada, saapui Varkauteen  12.8.2017.  Mranda kertoi vuodestaan Suomessa 30.5.2018 kuva Emma Kuusela, joka lähtee Kanadaan vuosivaihtoon, esittäytyi Klubilla 16.8.2016. kuva Mila Turunen lähtee vuosivaihtoon Italiaan. kuva Ludovica "Dudu" Greco saapui vuosivaihtoon 11.8.2018. kuva Kuvat vaihto-oppilas Saila Alikosken Arizonan vuodelta Teksti Saila Alikoski Heipä hei! Vietin vaihtarivuoteni Arizonassa Yhdysvalloissa, Gilbert nimisessä kaupungissa aivan Phoenixin kupeessa. Gilbertissä on noin 200,000 asukasta, ja se, kuten koko Phoenixin alue, on keskellä aavikkoa. Meidän piirissä oli lisäkseni 17 muuta vaihtaria ympäri maailmaa, ja asuimme kaikki suhteellisen lähekkäin toisiamme. Minulla oli Yhdysvalloissa kolme aivan mahtavaa isäntäperhettä. Vaikkakaan minulla ei ollut koko vuotena kotona asuvia sisaruksia, ei minulla olisi voinut käydä parempi tuuri perheissä. Kahdessa viimeisessä isäntäperheessä minulla oli hostvanhempi, joka kuului paikalliseen rotaryklubiin, joten etenkin loppuajalla kävin paljon rotarytapaamisissa. Klubin jäsenet olivat kovasti kiinnostuneita Suomesta, ja tukivat minua koko vuoden ajan. Eräs rotaryherra pyysi minua jopa lentämään pienkonetta, ja siellä pääsin sitä konetta ihan ohjaamaankin ilmassa. Minun kouluni oli Highland High School, noin 2,500 oppilasta. Oli siinä alussa hieman hukassa, ja koulussakin piti ensimmäinen viikko kulkea kartan kanssa. Loppuvuodesta liityin koulun yleisurheilu joukkueeseen. Koulun klubeista ja muista aktiviteeteista löytyi parhaiten kavereita, koska koulussa oltiin joka tunti eri luokassa eri ihmisten kanssa. Koulu oli suhteellisen helppoa verrattuna Suomen lukioon. Minulla oli siellä Amerikan historiaa, liikuntaa, savitöitä (dreijausta), culinarya, matikkaa, sekä englantia. Koulussa painotettiin paljon taiteellisia aineita ja urheilua, ja suurin osa urheiluharrastuksista tapahtuikin koulun joukkueissa. Lisäksi koulu järjesti vuoden mittaan neljät tanssiaiset, joista osallistuin kolmeen. Prom oli t ietenkin se, mitä he siellä eniten odottivat. Näistä päättäjäistanssiaisista, jotka perinteisesti pidetään aina toukokuussa, ruvettiin puhumaan heti joulun jälkeen. Olin koulussa junior, eli 11. luokkalainen. En siis valmistautunut high schoolista, kuten seniorit tekevät, mutta pääsin onneksi tilaisuutta katsomaan. Gilbertin ainoaksi huonoksi puoleksi voisi sanoa olevan sen, että sieltä puuttuu lähes täysin julkinen liikenne, ja pyöräilyä ei siellä juurikaan harrastettu. Autokyyti piti melkein aina olla, ja onneksi hostvanhempani ja ystäväni olivat erittäin avuliaita tässä suhteessa. Oli se kyllä aluksi aika outoa nähdä 16-vuotiaiden ajavan autoa.Me piirin 5510 vaihtarit otimme osaa myös RYLA- leirille (Rotary Youth Leadership Awards), jossa meidän lisäksi oli noin 90 paikallista nuorta. Tätä johtajakoulutusleiriä käytetään ympäri maailmaa, ja siellä opimme johtajuudesta, ja tutustuimme mahtaviin ihmisiin. Leiri oli yksi vuoden kohokohdista. Pääsin myös matkustelemaan Yhdysvalloissa mukavasti, isäntäperheeni veivät minua kovasti kaikkialle. Kävin mm. Californiassa, Coloradossa, Tennesseessä, Las Vegasissa, ja lisäksi rotary järjesti meille vaihtareille paljon retkiä kaikkialle Arizonassa, mm. Tucsoniin ja Grand Canyonille. Vuoden lopuksi oli kuitenkin oikea huipentuma, kun Rotary järjesti meille lounas-USAssa oleville vaihtareille junareissun koko Yhdysvaltojen ympäri. Meitä oli yhteensä 55 vaihtaria ja koko Yhdysvallat me kiersimme 30 päivässä. Aloitimme reissun Los Angelesista ja matkasimme pohjoiseen ja sieltä Yhdysvaltojen halki itärannikolle, ja sieltä alas Floridaan ja takaisin Arizonaan ja Californiaan. Tarkempi reitti ja kuvia löytyy osoitteesta www.scanex.org. Parasta vuodessa oli ne mahtavat ihmiset, joita tapasin, ja ystäviä löytyy nyt ympäri maailmaa. Oli hienoa oppia tuntemaan ihmisiä erilaisista kulttuureista, ja samalla tajuta, että sisimmissämme me kaikki olemme samanlaisia. En ikinä unohda vuottani Yhdysvalloissa, ja tulen varmasti vielä tapaamaan ystäviäni sekä siellä että muualla maailmalla. Kiitos kaikille rotareille, jotka olivat osallisena tekemässä vuodestani ikimuistoisen! Terveisin Saila Alikoski Takaisin Essi Valajan terveisiä Austraaliasta Teksti Essi Valaja Pari kuukautta on vierahtany taalla Australiassa ja vihdoin oli aikaa laittaa sahkopostia ja kuvia sinnekkin pain. On tapahtunut niin paljon etta on vaikea edes paattaa mista aloittaa. Pari viikkoa ennen Australiaan lahtoa sain tietaa, etta minun host-clubini on Atherton Rotary club. Atherton on pieni "maalais-kyla" Pohjois-Queenslandissa. Eron pystyi huomaamaan verrattuna Varkauteen heti kun saavuin. Tehtaan piiput ja jarvet vaihtuivat peltoihin ja pieneen paakatuun pienine kauppoineen. Kuitenkin ehka suurin ero oli ihmisissa. Kauppaan astuessa ei voinut olla kuulematta "hyvaa paivaa" toivotusta ja "miten menee" kysymysta. Tama onkin asia mita rakastan eniten Athertonissa. Atherton State High School on iso koulu verrattuna Varkauden lukioon. Koulua kayvat luokat 8-12, ja noin 1000 oppilasta. Ero oli siis suuri, kun menin ensimmaisena paivana kouluun. Toinen suuri ero koulujen valilla on koulurakennus. Suuri kolmikerroksinen Varkauden lukio vaihtui yli viiteentoista erilliseen rakennukseen ja suureen pihaan. Koulun tunnusvarit viininpunainen ja keltainen nakyy kaikkialla oppilaiden koulupuvuissa. Joka koulupaiva alkaa yhdeksalta aamulla ja paattyy kolmelta paivalla. Paivaan mahtuu nelja oppituntia ja kaksi lounastaukoa. Talla hetkella opiskelen kuutta eri ainetta, jotka ovat: Musiikki, Hospitality, Outdoor Education, Draama, Matematiikka ja Englanti. Koulussa minulla on jo paljon kavereita ja kaikki ovat todella kiinnostuneita kuulemaan asioita Suomesta, koska eihan edes puolet tienneet missa Suomi sijaitsee. Ensimmaisessa perheessa olen asunut nyt seitseman viikkoa ja jaljella on viela viisi viikkoa tassa perheessa. Huomaa kylla etta Rotary club on valinnut huolella perheet, koska minulla ei ole ollut mitaan ongelmia. Perheeseen kuuluuvat vanhemmat Greg ja Joy seka kaksi tyttoa Meghan (17 vuotta), Morgan (13 vuotta) ja poika Aaron (15 vuotta). Perheen tytot kuitenkin kayvat koulua toisessa kaupungissa ja naen heita vain koulun lomien aikaan, mutta Aaron kay samaa koulua kanssani yhden luokan alempana. Perhe omistaa sikalan ja peltoja seka limepuita. Perhe on myos hyvin kiinnostunut rugbysta ja olenkin kaynyt katsomassa monia kertoja Aaronin joukkueen peleja. Meghan on lahdossa vuosivaihtoon Saksaan Rotaryn kautta vuoden alussa. En ole viela tavannut seuraavaa host-perhettani, mutta odotan tapaamista innolla. Naiden kahden kuukauden aikana Atherton ja muut ymparoivat pikku kaupungit on jo tullut tutuiksi. Isompiakin matkoja on tullut tehtya. Toisena viikonloppuna ajoimme host-perheeni kanssa tapaamaan host-siskojani Charters Towersiin, missa he kayvat koulua. Ajomatka kesti n. kuusi tuntia, ja matkan aikana nain kuinka nopeasti maisema voi vaihtua toiseen. Mukavan viikonlopun jalkeen ajoimme takaisin Charters Towersista Athertoniin outbackin kautta. Matka sujui nopeammin, mutta kolmen tunnin aikana naimme pelkastaan hiekkaa ja puita seka 2 rakennusta. Elokuun lopulla koulun Outdoor Education ryhmani lahti kolmen paivan retkelle Goldsbroughiin, Mulgrave joelle. Kolmen paivan aikana kanotoimme pitkin Mulgrave jokea. Yot vietimme eri retkeilyalueilla jokainen omalla tavallaan teltoissa tai taivasalla. Paiviin lukeutui paljon koskia ja kastumisia, uimista ja hauskanpitoa. Taman retken aikana nain varmastikin kauneimpia paikkoja koko elamassani. Hauskaksi retken teki kuitenkin ihmiset ja hyva ilmapiiri. Retken aikana ei paljon tullut nukuttua, ja viimeisena paivana se kylla nakyi jokaisen kasvoilta. Viikko sitten mina ja pari muuta vaihto-oppilasta koulustani otimme bussin Cairnsiin ja vietimme siella viikonlopun. Vietimme koko Lauantain Green Islandilla, joka on kaunis saari vain yhden tunnin laivamatkan paassa Cairnsista. Green Islandilla pystyimme nakemaan pienen osan Australian suuresta koralliriutasta. Saarella olessamme mm. snorklasimme koralliriutoilla. Meidan onneksemme paiva ei ollut niin kuuma kuin yleensa tahan aikaan ja saastyimme hieman auringolta. Saarelta palattuamme vietimme aikaa Cairnsin yomarkkinoilla. Sunnuntaina oli sitten aika menna katsastamaan pari Cairnsin isoa kauppakeskusta. Viikonloppu oli kaikkiaan loistava, ja tama ei ollut varmastikaan viimeinen kerta kun menen kaymaan riutoilla. Viime perjantaina minulla alkoi kahden viikon loma koulusta. Viikonloppuna menin kaverini ja hanen perheensa kanssa Kurrimine Beachille. Olin onnekas, etta pystyin menemaan heidan mukaan, koska nyt on viimeiset hetket kun on mahdollisuus uida meressa. Pian meressa uiminen on vaarallista mm. meduusojen takia. Viikonloppu oli loistava aloitus lomalle. Aurinko paistoi ja tunnelma oli mahtava. Viikon paasta minulla on edessa ensimmainen Rotary piirin orientaatio Townsvillessa. Rotary on jarjestanyt meille ohjelmaa Magnetic Islandilla ja Townsvillessa. Odotan innolla, etta tapaan muita vaihtareita muista maista ja etta paasen jakamaan kokemuksia heidan kanssaan. Kaikki on siis mennyt hyvin, liitan mukaan muutaman kuvan tekemisistani taalla. Haluan viela kiittaa teita tasta mahdollisuudesta, ja kirjoitan lisaa myohemmin. Terveisin, Essi Valaja Rotary exchange student   Terveiset Australiasta 23.3.201 Hei Paavo ja Warkauden Rotaryklubi! Toivottavasti kevat alkaa jo kurkistaa pikkuhiljaa Suomessa. Australiassa kaikki menee loistavasti. Koulu on alkanut ja olen muuttanut kolmanteen perheeseeni. Perheessa on ensimmaista kertaa pienia lapsia, host-veli 9 vuotta ja host-sisko 6 vuotta. Viikonloppuisin, jos en ole kavereitteni kanssa, vietan aikaa pikkusiskoni kanssa leikkien ja pelaillen. Koulussa minulla on aina todella hauskaa, tunneilla ja valitunneilla. Koska kouluni ei ole kauhean, suuri monet nuoret tuntevat minut todella hyvin ja tapaan uusia ihmisia joka paiva. Draamatunneilla olen osallistunut useisiin naytelmiin ja englannin kieli ei ole tuottanut vaikeuksia edes Shakespeare:a naytellessa. Englannin tunneilla tehtavat ovat olleet vaikeita, mutta huomaan itse kuinka paljon kielitaitoni on kehittynyt. Viikonloppuisin vietan aikaa kavereitteni kanssa kaupungilla, elokuvissa yms. Elama taalla on siis aikalailla samanlaista kuin siella pain maapalloa. Naiden parin kuukauden aikana minulla ei ole ollut mitaan erityisia Rotary-retkia tai orientaatioita, mutta usein vierailen toisia vaihto-oppilaita toisissa kaupungeissa viikonloppuisin. Opetin mm. yhden perulaisen ja brasilialaisen luistelemaan jaahallissa. Minulla oli hauskaa nostellessa heita takaisin luistinten paalle, ja he paatyivatki saamaan lukuisia mustelmia, mutta he nauttivat kokemuksesta todella paljon. Tammikuun lopulla minun piti myos sanoa hyvastit parille hyvalle vaihto-oppilas kaverille joiden vuosi oli loppu Australiassa. Paasiainen tulee olemaan todella jannittava minulle, koska olen menossa kaymaan Newcastlessa vierailemassa Courtney:n perhetta. Courtney:n aiti otti minuun yhteytta ja kysyi jos haluaisin tulla kaymaan heidan luonaan ja tottakai olin heti innoissani menossa. Tarkoitus olisi viettaa 2 viikkoa heidan luonaan ja ohjelmassa on mm. vierailu Sydneyssa, viikko rannikolla surfatessa, uidessa yms. Ja tutustumista tottakai Courtney:n omaan kaupunkiin ja perheeseen. Nama kaksi viikkoa tulevat varmasti olemaan viikot, jotka muistan koko elamani ajan. Lento Newcastleen kestaa 3 tuntia, joten paasen kaymaan aivan toiselle puolelle Australiaa. Rotary safari ei ole myoskaan kaukana. Vahan yli kuukausi aikaa kunnes kaikki vaihto-oppilaat minun piiristani kokoontuvat ja jaamme loistavan matkan ympari Australiaa. Tasta kuitenki myohemmin, kun olen kokenut kaiken safarilla. Monet kaverini kysyvat, jos voisin jaada Australiaan edes hieman pidemmaksi aikaa. Olen yrittanyt selittaa heille kuinka kallista matkustaminen toiselle puolelle maapalloa on, ja kuinka pitkaan lentomatkat kestavat. Kuitenki on surullista, etta en nae parhaitten kavereitteni valmistumista high schoolista. Pari ystavaani haluavat tulla Suomeen vierailemaan minua ja innokkaimmat ystavani suunnittelevat vuoden tyoskentelya Suomessa ennen yliopistoon menoa. Olen tainnut kertoa hyvia tarinoita Suomesta, koska he ovat niin innokkaita. Koko vuoteni on mennyt todella nopeasti, ja kohta olen jo takaisin lentokoneessa matkalla Suomeen. Safarin jalkeen minulla on jaljella yksi ja puoli kuukautta vuodestani. Tahan asti vuoteni on kuitenki ollut enemman kuin pystyin kuvittelemaan ja parhaat hetket ovat viela edessa pain. Kirjoitan sinulle myohemmin vierailuistani Newcastleen ja Rotary-safarista. Kertomista on varmastikin paljon! Parhain Terveisin, Essi Valaja Rotary exchange student Lampoiset terveiset Australiasta!! Olen pahoillani etta raporttini on hieman myohassa, mutta minulla oli ongelmia perheeni tietokoneen kanssa. Tassa kuitenki kuulumiset Australiasta naiden viimeisten 3 kuukauden osalta. Lokakuun puolessa valissa minulla oli ensimmainen Rotary-viikonloppu. Tapasin kaikki vaihto-oppilaat ja ensimmaisena paivana Rotary-piirimme jarjesti meille retken Magnetic Islandille. Retken aikana meilla oli mahdollisuus tutustua toisiimme. Seuraavana paivana meidan varsinainen orientaatio alkoi, ja saimme kuulla kaikkea hyodyllista ja vahemman hyodyllista. Tylsaa ei kuitenkaa ehtinyt tulemaan. Taman viikonlopun jalkeen huomasi, etta kaikki Rotary-vaihdossa olevat ovat huippuluokkaa. Heidan kanssaan on helppo tulla toimeen ja kaikki ovat iloisia ja sosiaalisia. Taman viikonlopun jalkeen jaimmekin kaikki odottam Marraskuun kolmas paiva taytin 17 vuotta. Kaverini jarjestivat minulle "juhlat" koulussa ja lounastauoilla syotiin ja juhlittiin. Paiva oli loistava. Kuitenkin koko viikon olin jo odottanut seuraavaa viikonloppua, jolloin kaikki vaihto-oppilaat minun rotary piiristani tulivat minun host-klubini kutsumana viettamaan viikonlopun Tinaroo-jarvelle. Perjantaina 6.11 kaikki vaihto-oppilaat saapuivat Tinaroo-jarvelle ja menimme look-out kavelylle ympari jarvea. Tunnelma oli iloinen, koska olemme kaikki hyvia ystavia ja jalleennakeminen oli mieluisa. Perjantaina meilla olikin paljon aikaa jutella ja vaihtaa kuulumisia seka uida ja syoda hyvin. Viikonlopun aikana majoituimme teltoissa, ja ensimmaisena iltana ahtauduimme kaikki yhteen telttaan ja vietimme aikaa yhdessa, nauraen ja jutellen. Lauantaina oli aikainen heratys, koska ohjelma oli kiireinen. Aamupalan jalkeen kanotoimme toiselle puolelle jarvea, jossa vuorossa oli abseiling. Jokainen oli todella innoissaan abseilingi:sta koska monelle tama oli ensimmainen kerta (mukaanlukien minulle). Parin helpomman kallion jalkeen siirryimme kaikista vaikeampaan kallioon. Alussa tama vaikeampi kallio ei nayttanyt pahalle, mutta parin askeleen jalkeen tajusin kuinka pystysuora se oli.Alussa hieman jalat taristen paasin lopulta alas tukevalle maalle. Pari kertaa menin tuon vaikeimman kallion selkaedella niinkuin abseilingissa on tarkoitus, kunnes laskeuduin sen pari kertaa kasvot edella. En osaa paatta kumpi oli vaikeampaa tai pelottavampaa, koska nautin siita niin paljon. Kaikki olivat todella innoissaan ja taynna energiaa taman jalkeen, joten kanotoiminen takaisin retkipaikalle ei ollut vaikeaa. Saavuttuamme takaisin leiriin oli aika lahtea katsomaan rock-wallabeja. Tarpeeksi aikaa vietettyamme syottaen ja leikkien wallabien kanssa menimme uimaan. Illalla klubini jasenet tulivat jarjestamaan BBQ:n ja ilta oli leppoisa. BBQ:n jalkeen sytytimme nuotion rannalle, juttelimme ja paistoimme vaahtokarkkeja. Tunnelma oli hieman haikea, koska tiesimme etta huominen paiva tulisi olemaan lyhyt. Sunnuntaina meilla oli viela yksi juttu jaljella ennen kaikkien lahtoa kotiinpain. Aamupaivasta jokainen sai kokeilla Tinaroo-jarven Giant Swingia, 130km/h ja 18 metrin korkeudessa. Tama on hieman vaikea selittaa, mutta jokainen nautti tasta joillekin hieman pelottavastakin Swingista. Lopulta oli aika sanoa hyvastit. Tama viikonloppu oli todellinen menestys, ja olin todella vaikuttunut kuinka paljon tyota host-klubini panosti tahan viikonloppuun.aan innolla Tinaroo- Viimeiset viikot koulussa menivat nopeasti, ja lopulta pitka kesalomani alkoi 27.11. Ensimmaisena lomapaivana mina ja kaverini paatimme jarjestaa BBQ:n Lake Eachamille. Perjantai aamuna kaikki tulivat Lake Eachamille kassit taynna ruokaa. Meidan onneksemme saimme Lake Eachamin parhaan BBQ paikan, joka oli aivan jarven vieressa. Paatimme heti menna uimaan ja tottakai nama herkkanahkaiset aussit valittivat veden kylmyydesta ja minulle vesi oli melkein lampiminta missa olen koskaan uinut. Uinnin jalkeen otimme aurinkoa ja juttelimme, suunnitelimme lomaa yms. Lopulta oli lounaan aika ja paasimme BBQ:n makuun. Soimme hyvin ja lopulta olikin aika lahtea. Illalla menimme viela keilaamaan. Keilaaminen oli hauskaa varsinki kun kukaan ei osannut keilata. Loman ensimmaisella viikolla vaihdoin perhetta ensimmaisen kerran. Olen asunut tassa perheessa nyt vahan yli kuukauden ja kaikki on mennyt hyvin. Perheeseen kuuluu isa-Dave, aiti-Chris ja sisko-Julia. Julia on 2 vuotta minua nuorempi, mutta ikaeroa ei oikeastaan huomaa. Nyt asun toisessa kylassa nimelta Malanda. Host-perheeni on todella innoissaan viemassa minua kaikkialle ja nayttamassa uusia paikkoja. Joulukuun alussa menimme perheeni kanssa Cairnsiin ja illalla tilasin kengurun-ja krokotiilin lihaa ravintolassa. Minun yllatyksekseni kummatki maistuivat hyvalle (varsinkin kengurunliha). Loman aikana olen myoskin nahnyt paljon kavereitani. Ennen joulua menin perheeni kanssa telttailemaan Blemcoa-Fallseille kolmeksi paivaksi. Nuo kolme paivaa tuntuivat kuumimmilta ikina, koska emme voineet "karata" ilmastoituun taloon. Paikka oli kaunis ja kolmen paivan aikana naimme isoja kenguruja seka lepakoita. viikonloppu Ennen joulua koristelimme talon jouluisaksi ja pystytimme seka koristelimme muovikuusen.Jouluaattona leivoin host-siskoni kanssa piapareita suomen muotoiselle pipari-muotilla. Taallahan tosiaan vietetaan joulua vasta joulupaivana ja klo 8 aamulla herasimme ja avasimme lahjat. Perheeni ystavaperhe tuli meidan luoksemme joulu-lounaalle, joka oli enimmakseen kylmaa ruokaa, koska jouluna ulkona on liian kuuma syoda lammin lounas. Poydassa oli mm. kylmaa kinkkua, kalkkunaa ja kanaa, erilaisia salaatteja kuten: perunasalaatti, mangosalaatti, ja vaahtokarkkisalaatti, ja jalkiruoaksi pavlova, ja suklaa-kahvi vanukas ja erilaisia pienia kekseja ja tottakai meidan tekemiamme pipareita. Joulupaiva meni siis lounaan ja lahjojen merkeissa.a, minka minun host-klubini jarjesti marraskuun aluss Uudenvuoden aattona mina ja kaverini menimme telttailemaan ja juhlistamaan uuttavuotta 2010!! Vuosi vaihtui nopeasti hyvalla mielella, hyvassa seurassa. Eilen perheeni vei minut villielain puistoon (Cairns Wildlife Safari Reserve). Paiva oli kuuma n.34 celsiusta. Nain paljon elaimia eripuolilta maailmaa kuten: Leijonia, tiikereita, hippoja, sarvikuonoja, gepardeja, dingoja... Paiva menikin nopeasti kierrellessa ympari puistoa. Lomaa on viela jaljella kolme viikkoa ja tiedossa olisi parit synttarijuhlat ja elokuvaillat. Ehka suurin kohokohta vuodelleni tulee olemaan Australia-safari toukokuussa. Rotary-safariin sisaltyy 23 paivaa matkustamista bussilla ympari Australiaa ja paasemme kaymaan mm: Goldcoastilla, Sydneyssa, Melbournessa ja Ayers Rockilla. Toukokuuta odotellessa! Useimmat tapaamani ihmiset ihmettelevat hyvaa englannin kielitaitoani ja puhuvat kuinka ovat kuulleet Suomen hyvasta opetuksen tasosta. Kaikista yleisimmat kysymykset Suomesta ovat: Kuinka kylmaksi lampotila menee talvella, mita ajattelemma ruotsalaisista ja venalaisista, ja jos saamme lunta ymparivuoden. Itseani ei enaa hairitse menna ruokaostoksille ilman kenkia tai tervehtia taysin tuntematonta ihmista kadulla. Nama kuusi kuukautta ovat menneet nopeammin kuin olisin voinut kuvitella, ja ne ovat olleet parhaat kuukaudet elamassani. Toivottavasti seuraavat kuusi kuukautta ovat sitakin paremmat. Mutta terveiset taalta lampimasta, vai pitaisiko sanoa kuumasta Australiasta! Parhain Terveisin, Essi Valaja Rotary exchange student Takaisin Anni-Stiina Räsäsen terveisiä Ranskasta Teksti Anni-Stiina Terveiset Ranskasta! Hei vaan kaikille taas täältä Longwysta, palasimme tänne viime yönä kolmannen host-perheeni kanssa, vietettyämme täydellisen lomaviikon Ranskan Alpeilla Chamroussessa! Koko viikolle riitti paljon aurinkoa, ja sää oli mitä parhain lasketteluun. Asun nyt siis jo kolmannessa host-perheessäni, johon kuuluvat isä, äiti ja kaksi pikkuveljeä (11-ja 17v.). Vanhempi pojista onkin lähdössä ensi vuodeksi vaihto-oppilaaksi Japaniin, joten puhuttavaa riittää. Koulusta ei ole paljoakaan uutta kerrottavaa, helmikuun alussa meillä oli bac blanc-kokeet (Suomessa preliminäärikokeet) kouluvuoden lopussa odottavia bac-kokeita varten (YO). Nyt tämän talviloman alussa meillä oli rotary-tapaaminen, jossa meidät arvioitiin DELF-koetta varten (kuka soveltuu millekin tasolle). Kalenteri alkaa näyttää mukavan täydelle, kun on rotary-tapaamisia, ja perheen ja ystävien vierailut lähestyvät! Ensimmäisenä minua tapaamaan on tulossa valmentajani, parin päivän vierailun aikana olisi tarkoitus tarkastaa missä mennään ratsastuksessa, sillä palattuani Suomeen ei ole enää montaa viikkoa aikaa treenata vuoden tärkeimpiin kisoihin. Seuraavaksi yo-kokeensa suorittaneet ystäväni lähtevät yhdessä juhlistamaan lukion lopettamista matkustelemalla Euroopassa, ja yksi matkan etapeista on tulla minua tänne katsomaan! Olen aika onnekas! Välissä on sitten viikonloppu rotaryn kanssa, paikalla ovat silloin myös ensi vuoden tulevat vaihtoon lähtijät. Harmi ettei meillä ollut tällaista viikonloppua Suomessa ennen vaihtoon lähtöä. Ja sitten, viimeinkin, perheen vierailu! Ainakin alustavien suunnitelmien mukaan tulossa olisivat isä, äiti ja sisareni Anna-Kaisa. Vietämme pääsiäisen yhdessä Pariisissa, miten aika riittäisi kaiken näkemiseen siellä? Ja onhan toki edessä vielä kauan odotettu Eurooppa tour, kierrettäviin maihin kuuluu mm. Monaco, Italia, Itävalta ja Saksa. Toivottavasti sää suosisi meitä! Harrastuksistani täällä säännöllisesti olen käynyt ratsastamassa, ja tähän mennessä on sujunut ihan mukavasti vaikka kielen takia tietysti vaikeaa. Sanasto kun on niin erilainen kaikissa kielissä. Hyvää kevään odotusta! Terveisin Anni-Stiina Hei ja terveiset täältä Ranskasta! Kaksi ensimmäistä kuukautta on kulunut todella nopeasti. Lienee aika kertoa, miten kaikki täällä on lähtenyt sujumaan. Tänne tullessa minulla oli onneksi matkaseuraa toisesta samoilla lennoilla matkustavasta tytöstä. Ja hyvästelyjen jälkeen matka Ranskaan todella sitten alkoi! Lennot menivät hyvin, eikä meillä ollut ongelmia edes Kööpenhaminan lentokentällä vaihtojen kanssa, vaikka kumpikaan meistä ei ollut ennen matkustanut yksin. Luxembourgissa meitä oli toivottamassa tervetulleeksi joukko rotareita ja kaikkien samalle kentälle saapuvien vaihtareiden host-perheet. Kaikki tämä kyllä tapahtui niin nopeasti, että se tuntui aivan epätodelliselta... Mutta sitten olinkin jo autossa uuden host-perheeni kanssa matkalla kotiin Morfontaineen (kuvassa näkymä kylästä). Perheeseeni kuuluu siis äiti Francoise ja isoveli Lucas. Seuraavina päivinä host-äitini tutustutti minua lähialueen kaupunkeihin Metziin, Thionvilleen ja kaupunkiin, jossa käyn koulua eli Longwyyn. Myös ensimmäinen tapaaminen host-klubini kanssa tuli nopesti, ja sain huomata että olin jännittänyt aivan turhaan tätä tapaamista. Klubin jäsenet ovat olleet erittäin ystävällisiä ja olen tuntenut itseni todella tervetulleeksi tänne! Olen saanut heiltä todella paljon apua asioiden järjestämisessä täällä niin koulu- kuin matkustusasioiden hoidossa. Osallistun tapaamisiin noin joka toinen viikko, ja meidän vaihtareiden yhteisiä tapaamisia on ollut myös pari. Ensimmäisestä tapaamisestamme on kuva liitteenä, minäkin siellä Meksikon lipun takana piilossa. Olen myös päässyt jo tutustumaan kaikkiin tuleviin perheisiini, vietimme hauskan illan counsellorini luona ja pääsimme tutustumaan toisiimme jo vähän paremmin. Illalliskuvassa vasemmalta ovat kaikki host-äitini numerojärjestyksessä 2,3 ja 1. Sitten ensi vuonna Japaniin lähdössä oleva vaihtari, minä ja viime vuonna USA:ssa vaihdossa ollut rotex. Koulua käyn Lycée Alfred Mézierissä n. 1500 muun oppilaan kanssa. Kun kävin koululla järjestelemässä asioita, pyysin että olisin päässyt tiedelinjalle opiskelemaan. Mutta se ei valitettavasti ollut mahdollista ja siksipä olen nyt koulun päättöluokalla kielet- ja kulttuurilinjlla. Opiskelen täällä tämän vuoden ajan englantia, saksaa, ranskan kirjallisuutta, filosofiaa, historiaa ja yhteiskunta-oppia. Olen todella onnellinen, että olen pystynyt jatkamaan myös ratsastusharrastustani! Ensimmäinen host-perheeni asuu vain noin 200 m päässä ratsastuskeskuksesta (Etrier de Morfontaine), jossa olen nyt käynyt viikoittain. Olen todella onnekas, sillä pääsin vielä sellaisiin ryhmiin, missä voin oppia ja kehittyä ja opettajani (Renaud Francois) on todella osaava ja ystävällinen. Lopuksi haluan kiittää koko sydämestäni sponsoriklubiani tästä mahdollisuudesta. Jo nämä kaksi ensimmäistä kuukautta ovat saaneet minut vakuuttuneeksi siitä, että tämä vuosi tulee olemaan mahtava ja ikimuistoinen. Terveisin Anni-Stiina Takaisin Tässäpä Outin ensimmäiset kuvat hänen saavuttua Austraalian Perth`iin. Hei Paavo ja koko Varkauden Rotaryklubi! Päivät menevät niin nopeasti ja olen jo aivan sekaisin miten kauan olen täällä pallon toisella puolella ollut, mutta näin nopeasti kalenterista vilaistuna kohta jo seitsemän viikkoa tulee täyteen! Lähdin siis 17. päivä heinäkuuta kohti Singaporea 18 oppilaan sekä Paavo Rönkön ja hänen vaimonsa kanssa. Saavuimme Singaporeen aikaisin keskiviikkoaamuna melkein 14 tunnin matkustamisen jälkeen ja ensimmäinen päivä Singaporessa menikin nukkuen ja totutellen eri aikaan. Lähdimme kuitenkin samana iltana night safarille, joka on maailman ensimmäinen ja toistaiseksi maailman ainoa yösafari. Safari sijaitsi saaren osassa, jossa on paljon sademetsää ja safari olikin eksoottinen kokemus sademetsineen ja kaikkine eläimineen. Torstaina vuorossa oli kaupunkikierros. Kiertelimme Chinatownissa, Little Indiassa ja Arabikaupunginosassa. Vierailimme kahdessa buddhalaistemppelissä ja minareetissa sekä kiertelimme värikkäissä katukaupoissa. Perjantaina teimme päiväretken Singaporen edustalla olevalle Sentosan saarelle, joka oli brittien sotilastukikohtana aina 1970- luvulle saakka, minkä jälkeen se muutettiin lomasaareksi. Museo, jossa kävimme, oli ainut merkki Sentosan historiasta, muuten saarella on hotelleja, vesipuistoja ja hiekkarantoja turisteille. Saaren hiekkarannat olivat kyllä kuin suoraan paratiisista! Lauantaina sitten koitti hetki lähteä lentokentälle ja hajaantua ympäri Australiaa. Koko ryhmä oli kyllä mahtava ja sain paljon uusia ystäviä. Singapore on kyllä kaunis ja mielenkiintoinen kaupunki. Suurkaupunki, mutta niin siisti ja järjestelmällinen. Paljon jäi vielä näkemättä, sillä olimmehan vain neljä päivää, joten toivottavasti pääsen vielä tulevaisuudessa käymään Singaporessa. Näin pikkukaupungin kasvattina ja melko vähän maailmaa nähneenä kaikki oli niin uutta ja mielenkiintoista. Enkä ole ollut koskaan niin lähellä päiväntasaajaa, vain reilut sata kilometriä päiväntasaajasta! Sunnuntaina yöllä saavuin Perthiin toisen suomalaisen Rotary vaihto-oppilaan kanssa. Meitä oli vastassa molempien counsellorit ja tietysti kirjeenvaihtajamme, joka siis vastaa Australia-Pohjoismaat vaihto-oppilaista. Täytyy myöntää, että hieman vaikealta tuntui vaihtaa suomi englantiin keskellä yötä kaiken sen matkustamisen jälkeen, mutta hyvien yöunien jälkeen sunnuntaina ei ollut suurempia ongelmia. Ensimmäinen viikkoni täällä oli pehmeä laskeutuminen, sillä olin ensimmäisen viikkoni counsellorini (anteeksi en keksinyt sopivaa suomenkielistä vastinetta tälle sanalle) luona ja vietimme viikon hoidellen pankki-, vakuutus- ja kouluasiat kuntoon sekä kierrellen ympäri Perthiä ja sen lähiseutuja. Perth on siis Länsi-Australian osavaltion pääkaupunki ja koko osavaltion suurin kaupunki (1.7 miljoonaa asukasta). Perth on myös koko Australian neljänneksi suurin kaupunki, joten on ollut kyllä totuttelemista suurkaupungin elämään.  Ensimmäisenä päivänäni tapasin klubin uuden presidentin Heather Galen ja hänen miehensä Rayn ja yhdessä lähdimme katsomaan kenguruita hautausmaalle, jossa asustaa ainakin sata kengurua. Se näky oli kyllä jotain aivan erilaista: hautausmaa ja minne ikinä katsoinkin, näin kenguruita. Maanantaina olikin sitten ensimmäinen Rotarytapaaminen täällä. Olin onnekas, sillä tällä kertaa oli hieman isompi erikoistapaaminen, jossa kunniavieraana oli osavaltion kuvernöörin vaimo. Sain tavata hänet henkilökohtaisesti ja vaihdoin muutaman sanasen Suomesta ja vaihdostani. Viikon aikana kävimme Perthin pohjoispuolella, jossa on paljon viini- ja maatiloja. Siellä sain mahdollisuuden nähdä luonnontilaista australialaista metsää ja näin siellä emuja, kenguruita ja myös muutaman laaman. Kävimme viikon aikana myös etelässä Fremantlessa, joka on pieni kaupunki noin vartin ajomatkan päässä Perthistä. Fremantle oli ihastuttava vanhoine kunnostettuine taloineen ja niin erilainen Perthistä. Lauantaina sitten muutin varsinaiseen perheeseeni. Muutin heille vasta lauantaina, koska he olivat matkoilla, kun saavuin tänne. Perheessä on Cath- äidin ja Colin-isän lisäksi kolme lasta, joista tosin tällä hetkellä asuu kotona vain nuorimmainen 13- vuotias Callum. Vanhempi poika, Duncan, joka on suunnilleen samanikäinen kuin minä, on vuosivaihdossa Norjassa ja palaa vasta tammikuussa, kun olen jo muuttanut toiseen perheeseen. Olen puhunut hänen kanssaan muutaman kerran perheen skypetellessä hänelle ja vaikuttaa, että hän on todella nauttinut vuodestaan siellä. Perheen 20- vuotias tytär, Emma, lähti pariviikkoa sitten kiertelemään Eurooppaa kuukaudeksi ja kun hän tulee takaisin, minä asun heidän kanssaan vielä kuukauden, joten ehdin tutustua hänen kanssaan paremmin.  Perheen kanssa menee todella hyvin ja vietän mielelläni heidän kanssaan aikaa. He muistuttavat paljon omaa perhettäni Suomessa ja ehkäpä siksi en ole ikävöinyt perhettäni ollenkaan. He asuvat oikein mukavalla alueella noin 15 kilometrin päässä ydinkeskustassa ja noin kilometrin päässä meren rannasta. Koulussani täällä on 1300 oppilasta, mikä on suuri muutos Varkauden Lukion reiluun 300 oppilaaseen. Suuren oppilasmäärän vuoksi täällä ei ole yhtä suurta koulurakennusta vaan täällä on ainakin kymmenen erilaista koulurakennusta ja kaikki aika tuntien välillä vietetään ulkona, satoi tai paistoi. Koulu on muutenkin erilaista verrattuna Suomeen, sillä täällä koulussa käytetään koulupukua ja täällä ollaan paljon tarkempia puhelimien ja kameroiden käyttämisestä koulupäivän aikana. Host-veljeni vertasikin australialaisia kouluja vankilaan koettuaan norjalaisen koulun. Lisäksi täällä koulu alkaa aina aamulla yhdeksältä ja päättyy kolmelta. Minulla on koulussa englantia, matematiikkaa, meribiologiaa, liikuntaa outdoor educationia ja kotitaloutta. Meribiologiassa teimme akvaarion, jonne laitoimme rapuja ja outdoor educationissa puolestaan käymme kalastamassa meren rannalla. Aika erilaista siis. Onnekseni voin sanoa, että koulu täällä on helpompaa verrattuna Suomeen ja minä viihdyn koulussa ja olen saanut jo kavereita. Olen jo tavannut vaihto-oppilaita muista maista. Meillä oli koulutusviikonloppu pari viikkoa sitten, jonne kaikki tänne piiriin tulleet ja täältä lähtevät oppilaat tulivat. Me tänne tulleet oppilaat harjoittelimme viikonlopun aikana puheenpitämistä, kun outbound oppilaat kävivät läpi käytännön asioita. ”Oppituntien” lisäksi meillä oli myös juhlallinen illallinen ja seinäkiipeilyä. Oli mukava tavata muita vaihto-oppilaita ja toista vaihto-oppilasta Suomesta, joka asuu Geraldtonissa noin 500 kilometrin päässä Perthistä. Suomen puhuminen tuntui oudolta ja puhuimmekin välillä englanniksi, koska se tuntui luonnollisemmalta. Tapasin myös kaksi tyttöä, jotka ovat lähdössä Suomeen tammikuussa. He eivät vielä tienneet minne Suomeen he ovat menossa, mutta toivon että jompikumpi tulisi Varkauteen, sillä he olivat oikein mukavia. Leiristä lähtien olen tavannut muita vaihto-oppilaita joka viikko, sillä suurin osa meistä asuu Perthissä. Host klubinani täällä on Rotary club of Hillarys. Käyn jokaisena maanantai-iltana kokouksessa, joka kestää yleensä parisen tuntia. Vaikka ensimmäisenä iltana vähän jännittikin mennä kokoukseen, viihdyn kokouksissa ja ne piristävät mukavasti viikkoani. On mukavaa jutella rotareiden kanssa ja heillä on loistava huumorintaju, joten sulaudun hyvin joukkoon. He ovat kiinnostuneita Suomesta ja muutama heistä on itse asiassa käynytkin Suomessa. He myös usein kutsuvat minut mukaansa erilaisiin tapahtumiin viikonloppuisin. Olen esimerkiksi käynyt illallistansseissa, viinitilalla lounaalla ja sukujuhlissa maalla. Kaikki on siis hyvin täällä pallon toisella puolen ja päivittelen kuulumisia taas pian! Terveisin, Outi Hämäläinen   Kiitos Paavo muuten tiedosta että Amy tulee sinne Varkauteen. Amy on kyllä todella mukava ja hauskaa ajatella, että tapaan häntä sitten myös kun oma vaihtoni on ohi. Tapasin Amyn ensimmäisen kerran jo pari kuukautta sitten, mutta sillon ei vielä ollut tietoa minne hän menee. Loman aikana tapasin Amyn muutaman kerran ja yritin opettaa hänelle vähän miten ääntää Varkaus. R-äänteen sanominen tuottaa hänelle hieman vaikeuksia. Kerroin hänelle muutenkin Varkaudesta ja hän on aivan innoissaan lähdöstä. Kunhan häneltä loppuvat päättökokeet niin meillä on aikaa nähdä enemmänkin ja opettaa suomea. Siinäpä kaikki tällä kertaa. Laitan myöhemmin lisää kuvia, kun nyt en jostain syystä saanut lähetettyä sähköpostin kautta. Terveisin Outi Hämäläinen Takaisin Keväiset terveiset täältä Perthistä! Täällä alkaa todellakin kesä tulla kovaa vauhtia. Nyt oli useampana päivänä yli kolmekymmentä astetta, joten tämä on minulle kuin kesä. Toivottavasti saitte korttini, jossa kerroin mm. Quindanning viikonlopustani. Se viikonloppu oli kyllä ehdottomasti yksi parhaimmista täällä ja toivottavasti meillä on myöhemminkin lisää näitä ”Rotary viikonloppuja”, sillä meillä oli todella hauskaa ja Australian maaseutu on kaunis. Quindanning viikonlopun jälkeen minulla oli enää yksi viikko koulua ennen kevätlomaa. Meillä oli koulussa Dinner Dancet kaikille 11 luokkalaisille ja minäkin sain kutsun sinne. Ne järjestettiin illalla Western Australia Aquariumissa. Aluksi kiertelimme ympäriinsä katsellen erikoisia kaloja ja meduusoja, jonka jälkeen vuorossa oli hieno illallinen. Loppuilta menikin tanssiessa, minkä kyllä tunsi jaloissa seuraavana päivänä. Ne tanssiaiset olivat kyllä mukavat, mutta oli outoa nähdä samat ihmiset, mutta ilman koulupukua. Perjantaina syyskuun lopussa minulla sitten alkoikin loma. Loman aikana vietin paljon aikaa rannalla, sillä melkein joka päivä oli aurinkoista ja erittäin kuuma. Täällä juhlittiin myös kuningattaren syntymäpäivää loman ensimmäisenä maanantaina, joten silloin kaikilla oli vapaata. Yksi kaverini koulusta järjesti piknikin puistossa, jonne minutkin oli kutsuttu. Voisi sanoa, että silloin näki sitä ”todellista” aussielämää, sillä melkein kaikki olivat ulkona ystävien tai perheen kanssa rannalla tai puistoissa grillaamassa. Lomalla matkustin myös host perheeni kanssa Augustaan viideksi päiväksi. Augusta on pieni rantakaupunki noin 4 tunnin ajomatkan päästä Perthistä. Augusta on etelämmässä kuin Perth ja siellä sataa hieman enemmän, joten siellä on vihreämpää ja näinkin mahtavia karri- puita. Oli mukavaa nähdä lisää Länsi-Australiaa ja päästä näkemään taas pitkästä aikaa pikku kaupungin menoa (Augustassa on noin 1000 asukasta). Noiden viiden päivän aikana kävimme tippukiviluolassa, muutaman kerran kalassa host veljen ja isän kanssa, viinitilalla syömässä ja kävimme myös Margaret Riverillä, jossa kiertelimme pikku putiikeissa. Margaret River on hieman isompi kuin Augusta ja se on noin puolen tunnin matkan päässä Augustasta. Talossa ei ollut nettiä emmekä katsoneet televisiota, joten luimme paljon ja pelasimme erilaisia lautapelejä. Söimme usein aamiaista ulkona parvekkeella, josta näkyi merelle ja näinkin muutaman kerran delfiinejä uiskentelemassa siellä. Viime viikon tiistaina oli sitten paluu arkeen, kun koulu alkoi taas. Loma oli kyllä erittäin rentouttava, mutta oli ihan kiva nähdä kavereita, joita ei tullut nähtyä loman aikana. Minulla on enää kaksi viikkoa koulua, jonka jälkeen minulla alkaa kesäloma. Meille on nyt Outdoor Educatio:ssa surffausta kaksi kertaa viikossa näiden viimeisten viikkojen aikana, joten olen aika innoissani. Olen kokeillut jo kerran surffausta (jos sitä nyt surffaukseksi voi kutsua) ja täytyy kyllä sanoa että se on vaikeaa!Kahden viikon kuluttua vaihdan myös perhettäni. Pidän todella paljon nykyisestä host perheestäni, joten tuntuu hieman haikealta muuttaa, mutta seuraava host perheeni vaikuttaa myös todella mukavalta. Seuraava perhe tulee olemaan erilaine kuin mihin olen tottunut. Vanhemmat ovat vajaa nelikymppisiä ja heillä on 6-vuotias poika ja 9-vuotias tyttö.  Perheen isä kuuluu Rotary klubiini, joten olen tavannut jo perheen, mikä tekee muuttamisesta helpompaa. Lapset ovat kuulemma erittäin innostuneita tulostani, mikä on kiva kuulla. Kesävaihtarit Aurelia Flamond ja Sinikka Kauhanen Takaisin Arttu Moisio ym... Takaisin Amy Lorimer Emma Väliaho Emmi Hiltunen Takaisin Guilherme Takaisin Guilherme                                                                 Takaisin                                                           Guilherme Takaisin            Maura Patane                                Heidi Lehtonen Takaisin                  Danielle Hiltz                                  Elli Väliaho Takaisin Noora Nurmi  Takaisin Billy Kroes                                   Billy soittaa Joroisten Lukion lakkiaisissa     Billy veneessä                                                                    Billy lentokentällä lähdössä kotiinsa.     Takaisin                 Emma Mähönen Takaisin Emmi Hiltunen kertoi vuodestaan Brasiliassa Takaisin Emma Kuusela esittäytyi Klubilla. Takaisin Hei! Eka perheenvaihto mulla on edessä tänä iltana. Nykyisessä perheessäni on siis vain hostvanhemmat, joista toinen on yleensä kotona, seuraavassa sitten vanhempien lisäksi kaksi teini-ikäistä poikaa. Tänhetkinen hostäiti on kyllä tosi mukava, mutta välillä tässä isossa talossa on vähän hiljaista, kun vaan me kaksi ollaan kotona. Seuraavan perheen molemmat pojat pelaavat jääkiekkoa, joka on täällä iso juttu. Koulun joukkueella on yleensä viikonloppuisin pelit, jonne koko koulu menee kannustamaan. Pelasin täällä koululentopalloa, kausi loppui eilen kun tultiin kotiin provinsiaaleista eli tän provinsin mestaruusturnauksesta. Seuraavaksi onkin vuorossa koripallokausi, päätin liittyä joukkueeseen vaikka koripalloa en ole ikinä pelannut, mutta eiköhän senkin opi. Vaikka koululentopallo on ohi, niin mun palloilu jatkuu tammikuussa klubilemtopallon parissa. Klubilentopallo onkin täällä sitten astetta tasokkaampaa. Mut pyydettiin pelaamaan yhteen klubiin Brandoniin, joka on siis isompi kaupunki suunnilleen puolen tunnin ajomatkan päässä. Meillä tulee olemaan turnauksia mm. Omahassa (Nebraska, USA), Edmontonissa ja Saskatoonissa, joten matkustelemaan pääsee sen myötä jonkun verran ja hintakin on sitten sen mukainen, mutta tuollaiseen tilaisuuteen ei vaan voi sanoa ei.  Koulu täällä on helppoa ja stressitöntä verrattuna lukioon.  Kotitehtäviä ei periaatteessa ole ja suurimman osan asioista oon jo käynyt Suomessa läpi. Oman haasteensa tuo tietysti opiskeleminen kokonaan englanniksi, mutta se ei ole ollut ongelma ainakaan tähän mennessä. Kavereitakin olen koulusta helposti saanut, varsinkin kun tää kaupunki on niin pieni niin tunnen melkein jokaisen ja kaikki tietää ainakin mut.   Alueen Rotary-tapaamisia on tähän mennessä ollut kaksi. Syyskuun lopussa viikonloppu NEEpawassa, jossa tapasin ekaa kertaa muut vaihtarit, ja viime kuussa viikko pohjoisessa Thompsonissa/Churchillissä, jossa nähtiin jääkarhuja ihan läheltä ja revontulet. Oli kyllä unohtumaton viikko! Laitoin liitteeksi pari kuvaa Churchillistä. Oon päässyt käymään Winnipegissä muutaman kerran koulun kanssa, läheisessä Riding Mountain kansallispuistossa ja Saskatoonissa, sekä monissa muissa pienemmissä kaupungeissa lähinnä lentopallon takia. Myös kiitospäivää ja Halloweenia juhlittiin täällä isosti.  Tuossapa tiivistettynä mun kuulumiset täältä. Kaikinpuolin siis hyvin on mennyt, mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ei ole tullut  vastaan eikä koti-ikäväkään ole juurikaan vielä  vaivannut.   Hyvät joulunodotukset myös sinne koti-Suomeen!   Emma Ps. Pahoittelut, jos teksti ei ole täysin sujuvaa, englannin kieli on alkanut jo melko hyvin tarttua, niin suomeksi kirjoittaminen ei enää tunnu yhtä luonnolliselta. 7.2.2018 Hei! Taas on nopeasti aika kulunut joten ajattelin nyt hieman kuulumisia kertoa, kun on hetki aikaa. Melko kiirettä on täällä pitänyt tammikuun alusta lähtien, kun sekä koripallokausi että klubilentopallo lähti käyntiin ja viikonloput on mennyt matkustellessa. Tosiaan perheen vaihdoin joulukuussa ja viihdyn tosi hyvin tässä nykyisessä. Joulu vietettiin sukulaisilla, melkolailla muistutti suomalaista joulua sillä erolla, että juhlittiin vasta itse joulupäivänä eikä joulusaunaan tänä vuonna päässyt. Kuitenkin nyt tammikuussa, kun oltiin Melfortissa Rotaryviikonlopussa sain yöpyä perheessä, jossa oli autotalliin rakennettu sauna! Joulun aikaan pääsin ekaa kertaa myös laskettelemaan tämän kaupungin rinteeseen ja kävinkin siellä muutaman kerran ennen viimeviikkoista koulun matkaan Fernieen vuorille laskettelemaan. Oli kyllä huippu reissu, vaikka lasketellut en ookkaan aikaisemmin niin aluksi ne isommat rinteet vähän hirvitti, mutta kyllä se oli sen 14h bussimatkan arvoinen. Melfortin viikonlopussa pääsin myös kokeilemaan lumilautailua. Lentopallon parissa olin pari viikkoa sitten USAn puolella Omahassa muutaman päivän turnauksessa. Tällä viikolla on suuntana Saskatoon viikonlopuksi ja ensiviikolla lähtö Meksikoon pariksi viikkoa hostperheen kanssa. Joten kiireinen mutta varmasti hauska kevät tulossa!   T. Emma 12.6.2018 Moi! Täällä Kanadassa kaikki pääosin hyvin, mutta ajattelin, että sponsoroiva klubi haluaisi tietää, että minulle sattui pieni tapaturma maaliskuun lopussa. Olin pelaamassa lentopalloturnauksessa ja hypystä alas tullessa polvi rusahti ja niinpä  päädyin sitten lääkärikäyntien ja magneettikuvien  jälkeen Winnipegiin urheiluklinikalle, jossa  tuomiona oli  revennyt eturistiside polvessa (toista kertaa) ja se pitäisi käydä leikkauttamassa kyseisellä klinikalla ensi maanantaina. Vakuutuksen kanssa oli pientä ongelmaa, mutta nyt kaikki vakuutusasiatkin ovat kunnossa. Eli viikon päästä olisi mentävä leikkaukseen ja sen jälkeen muutama viikko kepeillä (toivottavasti ei enää kotiin lentäessä joka on siis 17.7.) ja 9-12 kuukauden kuntoutus ennenkuin voi urheilulajien pariin palata. Muuten kuuluu hyvää tänne, loppu alkaa jo häämöttää mistä on vähän sekavia fiiliksiä. Viime kuukausina olen päässyt matkustelemaan paljon, kävin hostperheen kanssa Calgaryssä ja tämän districin vaihtarien kanssa vietettiin vähän yli viikko Kalliovuorilla. Siellä päästiin vaeltamaan, pyöräilemään, laskemaan koskea kumiveneellä, kajakoimaan ja näkemään upeita maisemia. Muutin viimeiseen perheeseen pari päivää sitten, ja vielä yksi matka olisi tiedossa muiden vaihtareiden kanssa Flin Loniin viikoksi ennen kotiin lähtöä.  Koulussakin alkoi viimeinen viikko ennen loppukokeita, ja sitten oon minäkin lomalla! Hyvää (ja toivottavasti lämmintä) kesää sinne! T. Emma Kuusela Miranda Jordens kertoi vuodestaan Suomessa Takaisin Ludovica Greco kertoi kotimaastaan Italiasta Takaisin Terveiset Rukalta, täällä olemme käyneet Ludovican kanssa Kiutakönkäällä, laskettelemassa ja poroja ruokkimassa. Lunta on yllättävän vähän.  Ludovican isäntäperhe Mila Turunen lähtee vuosivaihtoon Italiaan syksyllä 2018 Takaisin Ciao!   Pahoittelen etten aikaisemmin ole saanut kirjoitettua kuulumisiani. Minulle kuuluu erittäin hyvää ja nautin täällä olosta. Voisin nyt vähän kertoa mitä olen tehnyt tänne lähdettyäni. Alku lähti käyntiin hyvin ja en voinut uskoa, että olen Italiassa. Vaikkakin ennen lähtöä olin kovassa kuumeessa ja ei oikein ollut voimia lähteä tai pakata. Noin kuukauden täällä oltuani koti-ikävä iski ja en tuntenut oloani onnelliseksi, vaikka ympärillä oli ihania ihmisiä ja kaunis kaupunki. Nuo kaksi viikkoa olivat tosi rankat ja vaikeat ja tuntui etten selviäisi koko vuodesta. Soitin monesti kotiin ja kavereille ja se auttoi tosi paljon. Sitten pikkuhiljaa mielialani kohosi ja tunsin itseni taas onnelliseksi ja pystyin nauttimaan kaikesta mitä tein. Ja samalla linjalla mennään tälläkin hetkellä. Olen saanut paljon kavereita koulusta ja kuulen monesti käytävillä kävellessäni ” Ciao Mila! ” ja vastaan kävelee hymyilevä koulukaveri, mutta muuten koulu on tylsää… Muut vaihtarit ovat mukavia ja yhteiset italiankurssit, retket ja hengailu missä vaan on parasta ja aina niin hauskaa ( draamasta huolimatta ). Isäntäperheeni on ihana ja rakastan mun kolmea host-veljeä! Perheen vaihto edessä tänä perjantaina ja jos saisin päättää, asuisin tämän ekan perheen kanssa koko vuoden. Arkipäivät kuluu koulussa ( ma-la ) 8-13 ja iltapäivät urheillessa, Milanossa tai nukkuessa. Lauantai-iltana näen kavereita ja sunnuntaina siivotaan ja mennään isovanhempien luo syömään illallista. Ruoka on tosi hyvää ja joka ilta syödään yhdessä illallinen perheen kanssa ja vaihdetaan kuulumisia. Tosin, pasta alkaa jo kyllästyttää.   Saunaa kaivaten, Mila Ciao!   Tutto molto bene qui in Italia!    Aika on mennyt tosi nopeasti ja kohta sitä Suomi kutsuukin jo. Kielen kanssa sujuu hyvin, vaikka puhuminen on vaikeata edelleen. Ymmärrän kyllä kaiken mitä mulle puhutaan ja se on ihanaa! Vaihdoin viimeiseen perheeseen melkein kuukausi sitten ja hyvin menee. Perheenikin kävi täällä vierailemassa ja oli helpottavaa nähdä heitä 6kk jälkeen. Olen käynyt katsomassa futispelejä, host-veljeni sekä ihan ammattilaisten. Käytiin myös laskettelemassa Courmayerilla. Rotareitten reissuilla ollaan käyty vaikka missä, esim. Roomassa ja Veneziassa. Kesä on tulossa ja yritän elää joka päivä täysillä! :)  Terveisiä!!!!   Tässä kuvia...